keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Flirttailusta ja naisen "iskemisestä"

Minua ja monia lesboystäviäni on monesti mietityttänyt aihe "Kuinka lähestyä naista". Havaintojeni mukaan naiset ovat todella paljon huonompia iskemään toisiaan kuin heteromiehet ovat iskemään naisia. Iltoina, joissa homobaarissa on sekä naisia, että miehiä, naiset iskevät toisiaan lähinnä jo rohkaisuryyppyjä nauttineena hiukan ennen valomerkkiä tai vasta ulkona valomerkin jälkeen. Havaintojeni mukaan maskuliinisemmat tai vanhemmat naiset ovat myös rohkeampia tekemään aloitteen kuin nuoret ja naiselliset. En itse tunnekaan yhtään lesboparia, joka olisi tavannut toisensa ravintolaympäristössä vaikka heteropariskunnille baarissa tutustuminen onkin varsin yleinen tapa löytää elämänkumppani. Homobaarien naistenilloissa on kuitenkin suhteellisen tyypillistä, että vain seistään tai istutaan kaveriporukassa jossain kohtaa baaria ja silmäillään muita naisia. Pyydetään ehkä tulta tupakkapaikalla tai tullaan lähelle seisomaan baaritiskillä. Mutta siinäpä se. Vaikuttaa siltä, ettei uskalleta tehdä aloitteita itse tai ei vain osata tehdä niitä sen jälkeen kun on jo hiukan flirttailtu.

Naisen iskemisestä en itsekään paljoa tiedä, koska en yhden yön jutuista paljoakaan perusta, mutta flirttaillut olen monestikin. Ja useimmiten pelkästä flirttailun ilosta, osittaakseni että toinen osapuoli on mielestäni hyvännäköinen ja nähdäkseni onko hän kenties minusta samaa mieltä. Flirtti on mielestäni iskemisen esileikki ja sen voi ihan hyvin lopettaa ennen kuin alkaa edes varsinaisesti iskemään flirttailun kohdetta. Minusta itsestäni tuntuukin tökeröltä sellainen lähestyminen, jossa mennään ikään kuin suoraan asiaan eli tullaan esittäytymään tai kyselemään nimeä ennen kuin ollaan edes katsottu toista silmiin. Arvostan paljon enemmän sellaista lähestymistä, jossa osataan edes vähän lukea onko kohde yhtään kiinnostunut tutustumaan iskijään. Tökeröimmillään minua onkin naistenbileissä isketty tulemalla suoraan iholle. Niitäkään kertoja en ole kovin paljon arvostanut, jossa ollaan tultu keskeyttämään minun ja ystäväni välinen keskustelu yleensä kömpelöllä iskuyrityksellä.

Parhaimmillaan naiset ovat kuitenkin todella taitavia flirttailijoita ja paljon hienovaraisempia kuin miehet. Herkkiä ilmaisemaan kiinnostuksensa katsein, hymyin ja elein. Kuinka sitten flirttailla naisen kanssa? En ole törmännyt lesboille suunnattuihin flirttioppaisiin, heteromiehille niitä on kirjoitettu monia. En ole läheskään aina samaa mieltä niiden kanssa :D Se mistä olen kuitenkin lähes aina samaa mieltä, on sanattomien eleiden merkitys, erityisesti hymyn ja katseiden. Useimmissa sosiaalisissa tilanteissa (juhlat jne.) toisilleen ventovieraat ihmiset eivät joko ollenkaan katso toisiaan suoraan silmiin, katsovat korkeintaan sekunnin ajan tai vain sekunnin murto-osan. Niin intiimiksi me koemme suoraan silmiin katsomisen. Mikä on erittäin olennaista tietoa flirttailussa. Näin ollen pidän silmiin katsomista parhaana mahdollisena flirtin aloituksena ja suoraan iholle tulemista täydellisenä "maahansyöksynä", joka todella harvoin toimii.

Mielestäni hyvä flirttailu etenee suurin piirtein seuraavasti kun ollaan tilanteessa jossa ei tunneta toista ollenkaan jollakin yleisellä paikassa (ravintola, juhlat, ruokakauppa, harrastukset):

1. Pitkä katse ja hymy

Hymy nimittäin erottaa flirtin pelkästä tuijottamisesta ja neutraalista katsomisesta. Mikäli nainen katsoo sinua pitkään (sekunnin tai muutaman) takaisin - ja hymyilee, hän piti eleestäsi. Mikäli hän vain tuijottaa sinua takaisin, muttei hymyile, hän saattaa olla vain ihmeissään kiinnostuksestasi tai ei tiedä miten siihen pitäisi suhtautua. Jos hän kääntää katseensa pois, hän ei todennäköisesti ole sinusta kiinnostunut - tai panikoi saamansa huomion takia. Jälkimmäisessä tapauksessa hän hyvin todennäköisesti katsoo sinua pian uudelleen silmiin, jos on sinusta kiinnostunut.
Pitkällä katseella on myös rajoituksensa, älä tuijota liian pitkään, se saattaa tuntua uhkaavaltakin. Sekuntia pidempi katse riittää, kunnes näet miten vastapuoli reagoi. Jos hän vain tuijottaa sinua vakavana ja pitkään, käännä katseesi pois ettet vaikuta ihan friikiltä.

2. Katseesta keskusteluun

Mikäli nainen on kohdassa yksi jo hymyillyt sinulle, voit joko jatkaa samalla tyylillä ja testata edelleen viehätysvoimaasi, onko nainen kiinnostunut sinusta enemmänkin. Silmäpeliä kannattaa myös jatkaa, mikäli olet hiukankin epävarma siitä onko vastapuoli vapaa vai varattu. Useimmat varatut naiset eivät nimittäin jatka silmäpelejä kovin pitkään. Voit myös halutessasi edetä jo keskustelun asteelle. Aloita keskustelu katsomalla silmiin, pyydä tulta tai kommentoi jotain yleistä, ei vielä liian henkilökohtaista asiaa, esim. juhlien musiikkia, tai muuta neutraalia, mieluiten positiivisella tavalla. Jos olette vaikkapa salilla, voit kysyä mistä hän on löytänyt hyvän väriset treenikenkänsä. Jos hän on kiinnostunut sinusta, hän on iloinen tekemästäsi keskustelunavauksesta, kunhan se ei ole liian tunkeilevaa laatua.

Mikäli nainen kohdassa 1 kääntää katseensa heti pois (alle sekunnissa), älä ainakaan mene heti tekemään sen lähempää tuttavuutta. Voit testata hänen kiinnostustaan uudelleen myöhemmin, kunhan et tee sitä aivan heti perään, ettei hän koe tilannetta ahdistavaksi. Mikäli hän sen lisäksi, että kääntää heti katseensa silmistäsi, eikä hymyilekään sinulle, myös kääntyy fyysisesti sinusta poispäin, voit olla suhteellisen varma siitä ettei hän ole kiinnostunut ja osoittaa sen joko alitajuisin tai joissain tapauksissa jopa tietoisin elkein. Älä missään nimessä mene siinä vaiheessa kyselemään nimeä tai esittäytymään. Nainen tulee myös jättää rauhaan, mikäli hän aktiivisesti välttelee katsomasta sinua silmiin.

3. Vaikeasti tulkittavat tilanteet

Ujot naiset ovat astetta hankalampia. Olen joitakin kertoja kuullut henkilön kaverilta tai minulle on myöhemmin selvinnyt henkilön kiinnostus minua kohtaan vain siksi, että kyseessä on ollut ujo nainen, joka ei uskalla ilmaista kiinnostustaan julkisella paikalla. Muuta neuvoa minulla ei tilanteeseen ole kuin että tarkkaile kiinnostuksesi kohdetta, vaikuttaako hän ujolta noin muuten kyseisessä ympäristössä. Jos hän käyttäytyy muutenkin arasti, puhuu erityisen hiljaisella äänellä tai on hyvin vetäytyvä, hän saattaa vain olla ujo. Tällaisessa tilanteessa voi ihan hyvin kokeilla katseen ja hymyn tehoa uudelleen. Suosittelen keskustelun aloittamista heti vain silloin, jos sen voi tehdä paikassa, missä on hänelle "pakoreitti", esimerkiksi baaritiskillä, tupakkapaikalla, wc-jonossa tms. jossa hän kokee olonsa turvallisemmaksi, eikä tilanne ole liian ahdistava hänelle. En siis menisi suoraan samaan pöytään istumaan ja esittäytymään, etenkään jos hän ei siinä tilanteessa pääse helposti poistumaan pöydästä siltä varalta ettei olekaan sinusta ollenkaan kiinnostunut.

4. Älä mene fyysisesti liian lähelle liian varhain

Edellisestä kohdasta tullaan henkilökohtaisen tilan tarpeeseen. Törmäsin jo joskus 90-luvun loppupuolella teoriaan siitä, että jokaisella meistä on oma tila, ikään kuin mukavuusalue, jota täytyy kunnioittaa, mikäli ei halua vastapuolen kokevan tilannetta ahdistavaksi. Ensimmäisenä aiheesta kirjoitti Edward Hall. Sittemmin tutkimus on osoittanut, että kutakin meistä ikään kuin ympäröi neljä näkymätöntä kehää, joiden sisälle "tunkeutumisessa" on omat ääneen lausumattomat sääntönsä. Nämä säännöt myös vaihtelevat kulttuureittain ja jonkun verran yksilöidenkin välillä, lyhemmän etäisyyden ollen niissä maissa joissa asutaan tiheästi ja ollaan pakostakin lähekkäin jatkuvasti ja pidemmän niissä maissa joissa on enemmän tilaa harvemman asutuksen takia, eikä yhtä usein tilanteita, joissa sulloudutaan lähekkäin.

Lyhintä ja lähintä etäisyyttä kutsutaan intiimiksi alueeksi ja se on tutkimusten mukaan noin 0-45 cm henkilön ympärillä. Tähän ympyrään sisälle "pääsevät" lapset, rakastetut, läheiset ystävät ja lemmikit, ilman että se pitkäkestoisenakaan tuntuu ahdistavalta tai hyökkäävältä. Paras esimerkki on suomalainen bussikäyttäytyminen. Jokainen tietää, tai pystynee kuvittelemaan, kuinka epämukavalta tuntuu tilanne jossa on muuallakin vapaita istumapaikkoja ja ventovieras ihminen istuukin juuri siihen minun viereiselleni paikalle. Eli älä mene intiimille etäisyydelle ihan viereen ennen kuin olet katsonut onko sille mahdollisesti sopivaa mennä eli toisin sanoen, katso ensin kuinka vastapuoli suhtautuu sinuun ensin hiukan kauempaa käsin. On toki tilanteita, joissa pakostakin joudut näin lähelle (baaritiski, wc-jono) ja niissä tilanteissa voikin usein katsoa kuinka toinen henkilö reagoi. Jos hän käyttäytyy rennosti ja hymyilee sinulle, hän kokee tilanteen kanssasi turvalliseksi. Ainakin sen hetken.

Henkilökohtainen alue alkaa noin kädenmitan päästä, eli on välillä 45-120 cm henkilöstä. Tällä etäisyydellä käydään useimmat keskustelut ystävien ja tuttujen kanssa, tai ryhmissä. Tälle etäisyydelle voit tulla aloittaaksesi keskustelun ventovieraan kanssa kun olet varma, että hän suhtautuu kahdenkeskiseen keskusteluunne suopeasti.

Sosiaalinen alue
on välillä 120-240 cm henkilöstä. Käytännössä tällä etäisyydellä ovat meistä ventovieraat ja aivan uudet tuttavuudet. Omasta mielestäni onkin luontevinta aloittaa flirttailu tältä etäisyydeltä, mahdollisesti kauempaakin eli

Julkiselta etäisyydeltä, jolla käsitetään 2,4 metriä kauempana oleminen. Tyypillisesti esitykset, esitelmät, teatteri jne. tapahtuvat tältä etäisyydeltä eli alue, jolle voivat tulla kaikki.

Kyseessä ovat siis fyysiset mukavuusalueemme. Mikäli haluat jatkaa tutustumista, etkä säikyttää kiinnostuksesi kohdetta pois, älä mene liian lähelle liian pian. Mikäli nyt mietit tilanteita, joissa ihmiset joutuvat pakostakin liian lähelle toisiaan (esim. ruuhkabussit ja hissit), on niille tilanteille hyvin tyypillistä se, että ikään kuin kylmetämme itsemme kyseisessä tilanteessa toisille ihmisille vältellen katsekontaktia heidän kanssa kunnes pääsemme tilannetta pakoon (esimerkiksi hissin ovien auetessa). Et varmastikaan halua kiinnostuksesi kohteen kokevan tilannetta kanssasi yhtä ahdistavaksi.

Aiheesta voisi varmaan kirjoittaa enemmänkin, mutta tämä tuli nyt mieleen omiin ja jonkin verran muidenkin kokemuksiin perustuen. Tarkemmin en ala sitä analysoimaan mistä puhua, miten puhua tai miten muuten viestittää kiinnostustaan. Liian montaa asiaa on vaikea flirttaillessa muistaa, mutta näillä pääsee jo hyvin alkuun.

Ja muista: älä ota sitä henkilökohtaisesti, jos vastapuoli ei lähde flirttiin mukaan. Suurin osa ei sitä tee. Sillä ei välttämättä ole yhtään mitään tekemistä sinun kanssasi. Hänellä on voinut olla huono päivä tai hän on keskittynyt johonkin muuhun asiaan. Flirtti onkin vain paras tapa selvittää, onko kiinnostava henkilö kiinnostunut sinusta juuri sillä nimenomaisella hetkellä. Hän saattaa suhtautua sinuun toisin kuukauden päästä, mutta älä vaan ala stalkkaamaan häntä sen takia, koska et voi olla tulevasta kiinnostuksesta varma.

2 kommenttia:

  1. Todella hyvä ja hyödyllinen kirjoitus flirttailusta! Olen itse juuri tuollainen ujo ja helposti panikoiva tyyppi. Vaikka olisin kiinnostunut jostain tyypistä, en välttämättä uskalla edes katsoa häntä uudestaan silmiin - ainakaan heti. Ja olen kyllä toivonut että toinen tulisi tekemään aloitteen keskusteluun, mutta harvoin kukaan on mua lähestynyt baarissa, jos ei ole jo ennalta tuntenut mua jotenkin ja tiennyt että olen lesbo. Sain tästä kyllä hyviä vinkkejä flirttailuun ja varmaan uskallusta alkaa itsekin tekemään aloitteita, ainakin katseen ja hymyn suhteen!

    VastaaPoista
  2. Kiitän kirjoituksestasi. Mielitettyni (joka ei tosin asiasta itse tiedä) tulee lähiaikoina käymään luonani. Ehkäpä hänet saa ymmärtämään asian laidan hyödyntämällä neuvojasi.

    VastaaPoista