perjantai 14. marraskuuta 2014

Naisen orgasmi

Orgasmin yleisyys eri ryhmissä

Kinsey-instituutti julkaisi elokuussa kuluvana vuonna uuden orgasmitutkimuksensa tulokset. Tutkimus tehtiin internetkyselynä ja siinä oli mukana 6151, iältään vähintään 21-vuotiasta sinkkua amerikkalaista. Tutkimuksen kohteeksi rajattiin 2850 vastaajaa, 1497 miestä ja 1353 naista, jotka olivat harrastaneet seksiä jonkun kanssa edellisen vuoden aikana. Tutkimuksessa kysyttiin sukupuolen ja iän lisäksi seksuaalinen suuntautuminen (hetero, homo, lesbo, biseksuaali) ja kuinka usein he saivat orgasmin seksuaalisessa kanssakäymisessä tutun partnerin kanssa edellisen 12 kuukauden aikana. Vakituisessa parisuhteessa olevat ja yhden yön jutut suljettiin tutkimuksen ulkopuolelle, sillä tarkoitus oli tutkia nimenomaan sinkkujen orgasmin saamista tutun partnerin kanssa.

Tutkimustulosten mukaan varmimmin orgasmin saivat miehet. Sukupuolten välillä ero oli huomattava. sinkut miehet saavat orgasmin tutun partnerin kanssa 85 % varmuudella. Sinkut naiset sitä vastoin vain 63 % varmuudella. Merkittäviä eroja oli paitsi sukupuolten välillä, myös seksuaaliseen suuntautumiseen liittyen, erityisesti naisten välillä. Miesten välillä ei ollut tilastollisesti merkittäviä eroja, mutta lesbonaiset saivat orgasmin tutun partnerin kanssa lähes yhtä varmasti kuin bi-miehet, hetero- ja bi-naiset sen sijaan merkittävästi harvemmin.
Kyseisen tutkimuksen perusteella, orgasmin todennäköisuus-listalla miehet siis valloittivat kärkisijat: 
  1. Heteromiehet 85,5 %
  2. Homomiehet 84,7 %
  3. Bi-miehet 77,6 %
  4. Lesbonaiset 74,7 %
  5. Heteronaiset 61,6 %
  6. Bi-naiset 58,0 %
Miesten ja naisten väliset erot eivät tulleet yllätyksenä tutkijoille, ja syykin lienee selvä, yhä vallitseva miesten nautinnon priorisoiminen seksuaalisessa kanssakäymisessä. Mistä näin isot erot sitten eri naisten välillä johtuvat? Asiaa on luonnollisesti spekuloitu usean tahon toimesta. Kinsey-instituutin tutkijat totesivat, että asiaa täytyy tutkia tarkemmin. sillä sitä on tutkittu varsin vähän ennen tätä heidän uusinta tutkimustaan. Pioneeritutkijat Alfred Kinsey, sekä myöhemmin Masters & Johnson olivat jo kylläkin löytäneet eroja heteroiden, homojen ja lesbojen väliltä. Masters & Johnson väittivät jo 1960-luvulla, että lesbot saisivat orgasmin useammin kuin heteronaiset. Nykytutkijoiden mukaan asia saattaa johtua siitä, että penetraatio, erityisesti yhdyntä, on heteronaisten seksielämässä olennaisesti keskeisemmässä roolissa kuin lesbonaisilla. Lisäksi lesbojen välinen kommunikaatio toiminee paremmin kuin miehen ja naisen välinen kommunikaatio, omista mieltymyksistä puhuminen ja toisen kuunteleminen on mahdollisesti luontevampaa naisten välisissä suhteissa.

Seksuaalista tyytyväisyyttä tutkimuksessa ei mitattu. Henkilö voi olla seksuaalisesti tyytyväinen, vaikkei saisikaan orgasmia. Tässä blogipostauksessa keskityn kuitenkin nimenomaan orgasmiin, mikä se on, mitä orgasmin aikana tapahtuu, ja mitkä ovat sen vaikutukset meissä.

Orgasmin tarkoitus

Orgasmeja on tutkittu paljon lääketieteellisestä näkökulmasta fysiologisiin ja psykologisiin reaktioihin liittyen (vaikutukset verenpaineeseen, pulssiin, hermostollisiin ja hormonaalisiin muutoksiin kiihottumisen ja kliimaksin aikana). Eroista orgasmin kokemukseen liittyen tiedetään kuitenkin suhteellisen vähän, vain se, että niitä koetaan olevan erilaisia.

Naisen orgasmin tarkoituksesta on myös näkemyseroja. Joidenkin tutkijoiden mukaan kyse on lisääntymistä edesauttavasta asiasta, jotkut tutkijat taas kyseenalaistavat tämän todisteiden puuttuessa. Orgasmin merkityksen korostaminen hedelmöittymistä edistävänä tekijänä myös omalta osaltaan vaikuttanee orgasmin medikalisoimiseen, naiset diagnosoidaan orgasmihäiriöisiksi huomattavasti useammin kuin miehet, jos he eivät saa orgasmia yhdynnässä. Siitä tutkijat ovat samaa mieltä, että seksin aikana erittyvät hormonit, erityisesti oksitosiini vahvistavat parisuhdetta. Orgasmilla taasen arvellaan olevan naisen seksuaalista halukkuutta vahvistava vaikutus vaikka se ei lisääntymisen kannalta olekaan välttämätön naisille.

Klitoriksen merkitys orgasmissa

Shere Hite julkaisi 70-luvulla laajan ja kohua aiheuttaneen Hite-raportin naisen seksuaalisuudesta. Kolme tuhatta eri-ikäistä ja erilaisissa elämäntilanteissa ollutta amerikkalaisnaista vastasi perusteelliseen kyselyyn seksistä, orgasmeista ja masturboinnista. Tulokset olivat varsin selviä. Niistä 82 %:sta naisia, jotka masturboivat, 95 % pystyi samaan orgasmin helposti ja säännöllisesti. Hiten päätelmän mukaan tulos oli ristiriidassa vallalla olevien käsitysten kanssa, joiden mukaan naiset kiihottuvat hitaasti ja pystyvät saamaan orgasmin vain epäsäännöllisesti. Hän myös arvosteli voimakkaasti yhteiskunnan sanelemia määritelmiä seksuaalisuuteen liittyen ja naisen alistettua roolia siinä, sekä erityisesti seksin yhdyntäkeskeisyyttä. Syystäkin, sillä saman kyselytutkimuksen mukaan vain vajaat 30 % naisista sai säännöllisesti orgasmin yhdynnässä, eikä toiset vajaat 30 % saanut sitä yhdynnässä koskaan. Osa sai yhdynnässä orgasmin vain samanaikaisen klitoriskontaktin avulla. Hiten johtopäätös oli, että klitoriksella, jota nainen yleensä stimuloi masturboidessaan, on olennainen merkitys myös yhdynnässä saadun orgasmin kannalta, koska ero orgasmin saamiseen masturboimalla oli niin merkittävä.

Hiten tehdessä tutkimustaan olikin vallalla käsitys kahdesta erilaisesta orgasmista, vagina- ja klitorisorgasmeista. Samaan kahtiajakoon törmää vielä tänäkin päivänä. Jotkut puhuvat myös G-pisteorgasmeista. Itse olen sitä mieltä, ettei ole olemassa aivan erillisiä klitoris- tai vaginaorgasmeja, on vain orgasmeja, jotka eroavat toisistaan ja tuntuvat erilaisilta siltä kannalta onko emättimessä tai vaikkapa peräaukossa jotain orgasmin hetkellä. Orgasmit ovat lisäksi erilaisia eri päivinä enkä tiedä tai tunne ketään naista, joka pystyisi tuottamaan itselleen juuri tietynlaisen orgasmin tiettynä hetkenä vaikka klitorista tai vaginaa voikin stimuloida monin eri tavoin ja monet meistä tietävät itse parhaiten mikä on se paras tapa. Orgasmi voi myös olla voimakkaampi tiettyyn aikaan kuukaudesta, silloin kun orgasmia ei ole saanut pitkään aikaan, jos orgasmin hankkii rakkaan ihmisen kanssa, jos harrastaa pidempiä esileikkejä ennen orgasmia, jos orgasmiaan pitkittää tarkoituksella tai jos harrastaa seksiä nimenomaan sillä tavalla, joka juuri itselle on suurinta nautintoa tuottavaa. Mikään automaatio orgasmin saaminen, varsinkaan tietynlaisen sellaisen, edes sooloseksillä ei ole.

Hite pyysi tutkimukseensa osallistuneilta myös kuvailemaan orgasmejaan. Kuvauksia saatiin monenlaisia, tässä niistä eräs, joka kuvaa orgasmin yleisimmät tuntemukset ja ennen kaikkea sen kuinka vaikea orgasmin kokemusta on sanoin kuvailla:

"Emättimessäni tuntuu melkein hillitöntä kihelmöintiä, kipua ja nautintoa, ja häpykielen alue tuntuu melkein kyltymättömältä, se on myös tavattoman kuuma ja minä en enää hallitse itseäni enkä mitään, ja sitten seuraa uskomattoman kuuma räjähdys ja tuon kihelmöinnin, kivun ja nautinnon laukeaminen! Se on todella sanoinkuvaamatonta, ja se mitä olen juuri kirjoittanut, ei selitä sitä lainkaan!!! Pelkkiä SANOJA!"


Orgasmi lääketieteessä

Väitänkin, että orgasmeja vaan on erilaisia kullakin meistä ja ne tuntuvat erilaisilta kiihottumisen asteesta ja kiihottamisen tavasta riippuen. Kokemusta on hyvin vaikea kuvata sanoin ja aukotonta tutkimustapaa sille, miltä orgasmi tuntuu, ei ole. Lääketieteellisessä mielessä orgasmista tiedetään se, että orgasmin aikana emättimen, kohdun ja peräaukon alueella esiintyy tahdottomia supistuksia alle sekunnin välein. Uusimmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että kaikilla naisilla supistelua ei ilmene orgasmista huolimatta. Supistelujen määrällä ei myöskään ole vaikutusta orgasmin voimakkuuden kokemiseen.

Orgasmin aikana sydämen lyöntitiheys on 110-180 kertaa minuutissa, ruotsalaisen tutkimuksen mukaan sydän voi jopa pysähtyä muutamaksi sekunniksi orgasmin aikana. Systolinen verenpaine kohoaa orgasmin aikana 30-80 mmHg ja diastolinen 20-40 mmHg, hengitystiheys voi olla jopa 40 kertaa minuutissa.

Orgasmin saadessaan naisen selkä voi kaartua hiukan karrelle, lihasjännitys on maksimissaan ja kasvotkin voivat vääntyä tahdosta riippumattomasti. Kaulassa ja rinnoilla mahdollisesti esiintyvä puna on voimakkaimmillaan. Jotkut naiset ääntelevät voimakkaasti, jotkut päästävät vain hiljaisempia äännähdyksiä ja jotkut ovat täysin hiljaa. Tajunnan tilassakin voi tapahtua muutoksia. Jotkut naiset myös ejakuloivat.

Seksin aikana aivot tuottavat hormoneja. Oksitosiinin määrä on juuri ennen orgasmia 3-5 kertainen normaaliin nähden, PEA:n (eli fenyylietyyliamiinin), jota myös rakkauden molekyyliksi kutsutaan, määrä lisääntyy seksin aikana. Onkin arveltu, että PEA:lla on merkittävä rooli orgasmissa nautinnollisena kokemuksena. Orgasmi vapauttaa elimistöön myös endorfiineja ja kortikosteroideja, jotka lievittävät kiputiloja, esim. kuukautisiin liittyen, ja jopa kuuden tunnin ajaksi. Testosteronin ja DHEA-hormonin määrien kohoamisella on sydäntäkin suojaava vaikutus. Orgasmin jälkeen kohonneella estrogenitasolla on myönteinen vaikutus naisen ihoon, hiuksiin ja verenkiertoon.

Kiihottavilla tuntemuksilla on aivoihin neljä reittiä. Lantiohermo johtaa aivoihin emättimen signaalit, häpyhermo klitoriksen, alavatsahermo kohdun ja kohdunkaulan signaalit. Jotkut selkäydinvaurioiset naiset pystyvät saamaan orgasmin kohdusta viestejä välittävän kiertäjähermon "ohituskaistan" kautta, sillä se on suoraan yhteydessä aivoihin selkäytimen sijasta.

Jotkut naiset voivat myös saada orgasmin pelkästä nännien koskettamisesta. Kyky johtunee siitä, että nännien hively voi aiheuttaa kohdun supistelua ja sitä kautta mielihyvää. Nänneistä saattaa myös alustavien tutkimusten mukaan johtaa myös suoria hermoyhteyksiä samoille aivoalueille kuin sukupuolielimistäkin.

Orgasmin saaminen voi olla mahdollista myös unessa, tai sellaisessakin tilanteessa, jossa orgasmin saanutta naista ei olla edes kosketettu. Tämä johtuu tutkijoiden mukaan siitä, että fantasioiminen ja eroottisten unien näkeminen aktivoivat samoja aivojen alueita kuin seksuaalinen hyväilykin, joskaan vaikutus ei ole yhtä voimakas. Ilman kosketusta saadun orgasmin on eräänkin tutkimuksen mukaan kokenut jopa 64 % naisista, joten kyse ei ole kovin harvinaisestakaan ilmiöstä. Liikunnan aikana saadut orgasmit puolestaan johtunevat kehon lihasten jännittämisessä ja tahattomassa sukupuolielinten stimuloinnissa. Eniten näitä liikuntaorgasmeja saatiin nimittäin vatsalihasrutistuksissa ja painonnostossa, kiipeilemällä köyttä pitkin, pyöräilemällä tai joogaamalla. Sen sijaan juostessa tai kävellessä orgasmit olivat harvinaisempia.

Orgasmin ja seksin muita terveydellisiä vaikutuksia ovat tutkimusten mukaan vastustuskyvyn parantuminen T-solujen määrää lisäävän vaikutuksen vuoksi. Edinburghin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan keskivertoa useammin seksiä harrastavat naiset ja miehet näyttivät nuorekkaammilta kuin vähemmän seksiä ja orgasmeja saaneet. Selitys piilee seksin ja orgasmin aikana erittyvissä hormoneissa, jotka ovat hyväksi iholle ja hiuksille.

Orgasmi edesauttaa myös hyvää yöunta, aikaansaamansa kemiallisen tasapainotilan ja aivojen aktiviteetin laskemisen kautta. Orgasmista johtuva hyvän olon tunne lisää myös henkilön itsetuntoa ja onkin havaittu, että orgasmin saavilla naisilla on vähemmän psyykkisiä oireita kuin naisilla, jotka eivät niitä saa. Voidaan sanoa, että seksi vähentää masentuneisuutta ja aggressiivisuutta hyvän olon hormonien kautta.


Orgasmin saamiseen liittyvät ongelmat ja orgasmihäiriöt

Tutkimusten mukaan on kuitenkin ryhmä naisia, jotka eivät ollenkaan saa orgasmeja. Tai pikemminkin, eivät ehkä vain vielä ole saaneet niitä. Noin kymmenen prosenttia eri tutkimuksiin osallistuneista naisista sanoo, ettei koskaan ole saanut orgasmia. Moni ei saa niitä pelkästään emätintä stimuloimalla, useimmat saavat sen ainakin masturboiden. Vain 2 % naisista on täysin kyvyttömiä saamaan orgasmin selkäytimen tai sympaattisen hermoston vaurion, paikallisen tuntohäiriön, hormoniepätasapainon tai verenkiertohäiriön takia. Tämä siis tarkoittaa sitä, että noin 98 % naisista kykenee saamaan orgasmin, mutta miten niitä voisi saada ylipäätään, tai ensimmäisen kerran, useammin tai voimakkaampina, on oma laajempi aihealueensa, josta kirjoitan lisää myöhemmin.

torstai 13. marraskuuta 2014

Sooloseksistä ja sen harrastamisesta

Kirjoitin edellisessä blogipostauksessani lesboille suunnatuista seksioppaista. Seksioppaissa, ei pelkästään niissä jotka on kirjoitettu lesboille, korostuu avaimina parempaan ja tyydyttävämpään seksielämään kaksi asiaa ylitse muiden. Ne ovat 1) itsensä tunteminen ja 2) mieltymyksistä puhuminen kumppanin kanssa. Ensimmäisestä kirjoitan tänään eli aiheena masturbointi ja onanointi, joka myös itsetyydytyksenä, runkkaamisena, sormettamisena, itserakasteluna ja sooloseksinä tunnetaan. Asiasta, josta ei paljoakaan puhuta, saati kerrota muille kuin korkeintaan omalle kumppanille. Jos hänellekään. Kuitenkin lähes jokainen meistä hyväilee itseään seksuaalisessa mielessä, ainakin joskus.

VTT ja tiedetoimittaja Erkki Kauhanen kirjoitti masturboinnin paheksumisen historiasta artikkelin Tiede-lehteen kesäkuussa 2007. Hänen mukaansa lontoolainen puoskari kirjoitti vuosien 1708-1716 välillä kirjasen nimeltä "Onania; tai Itsesaastutuksen Vastenmielinen Synti, ja Sen kaikki Pelottavat Seuraukset, molemmissa Sukupuolissa, sekä Hengellisiä ja Ruumiillisia Ohjeita niille, jotka ovat jo vahingoittaneet itseään tällä kammottavalla tavalla. Ja oikea-aikaisia varoituksen sanoja kansakunnan Nuorille, molemmille Sukupuolille." Hänen motiivinsa eivät kuitenkaan olleet hengelliset vaan bisneksen tekeminen. Koska lähes jokainen masturboi, kyseisestä "sairaudesta" parantumiseen myytiin suuria määriä kyseisen puoskarin "Vahvistavaa tinktuuraa ja Tehoisaa pulveria. Kuurin hinta oli 12 šillinkiä. Sillä olisi nauttinut kupin kahvia kahvilassa joka päivä miltei vuoden ajan, eli nyky-Suomen hinnoilla pitäisi kai puhua sadoista euroista."

Masturbaatiopaniikki alkoi levitä ensimmäisen amerikkalaisen painoksen myötä laajemmallekin ja pian kaikissa ensyklopedioissa varoiteltiin masturbaation vaaroista. Vuonna 1759 kuuluisa sveitsiläinen lääkäri Samuel Auguste David Tissot julkaisi aiheesta latinankielisen tutkielman ja kansantajuisen pamfletin, josta otettiin kymmeniä painoksia lukuisilla kielillä miltei 150 vuoden ajan. Tissot’'n mukaan masturbaatio oli tappanut enemmän nuoria miehiä kuin kaikki muut taudit yhteensä. Kehittyi kokonainen kasvatuksen filosofia, joka lähti tappavan taudin torjunnasta keinolla millä hyvänsä. Lasten kädet saatettiin sitoa nukkumisen ajaksi erilleen ja jalat yhteen. Lapsille puettiin siveyspukuja, joiden avulla heitä estettiin koskemaan itseään. Pojilta poistettiin esinahkoja, tytöiltä saatettiin poistaa klitoris tai ommella häpyhuulet yhteen jne. Masturbaatio-nimisen "sairauden" torjunnassa ei säästelty muitakaan sadistisia keinoja.

Amerikkalainen terveysliike osui yksiin masturbaatiopaniikin kanssa ja lääkkeeksi ongelmaan kehitettiin mm. grahamkeksit ja Kelloggs-murot.  Presbyteeripappi Sylvester Graham uskoi, että liiallinen seksi aiheutti kaikkea mahdollista ruoansulatusvaivoista ja päänsärystä epilepsiaan ja mielisairauteen. Miesten piti säilyttää poikuutensa ja naisten neitsyytensä kolmikymmenvuotiaiksi. Senkin jälkeen seksiä sopi harjoittaa ainoastaan lisääntymistarkoituksessa kerran kuussa. Seitsemännen päivän adventistin, John Harvey Kelloggin, kehittämien paahdettujen maissilastujen uskottiin rauhoittavan teini-iän seksuaalista kiihkoa. Myös partioliikkeellä oli tässä seksin vastaisessa taistelussa oma roolinsa, väsyttää nuoret ulkoilmaleikein.

Soraääniä alkoi kuulua vasta 1800-luvun lopulla. Freudkin uskoi masturboinnin olevan vahingollista, mutta hänkään ei enää pitänyt sitä syntinä tai sairautena. Todisteita itsetyydytyksen haittavaikutuksista ei ollut löytynyt, joten varoitukset sooloseksin haitallisista vaikutuksista katosivat kuitenkin lääkärikirjoista 1900-luvun alkupuolella. Seksitutkimuksessa uraa uurtavaa, itsetyydytysmyönteistä työtä tekivät 1940-1950-luvuilla Alfred Kinsey ja 1960-luvulla William Masters ja Virginia Johnson (HBO Nordicissa on saatavilla kaksi kautta jälkimmäiseen kaksikkoon perustuvaa draamasarjaa btw). Pökköä masturbaation hyödyllisyyden pesään löi kuitenkin vasta 1976 julkaistu Hite-raportti naisen seksuaalisuudesta.

Historian valossa ei ole mikään ihme, että aihe on edelleenkin liian tabu ääneen puhuttavaksi, onhan sitä paheksuttu jo vuosisatojen ajan. 70-luvun jälkeisessä seksuaalivalistuksessa sen on kerrottu olevan luonnollista ja normaalia. Masturbaatioon suhtautumiseen vaikuttaakin tänä päivänä eniten se, miten lähipiirissä on masturbointiin suhtauduttu. Itse muistan lapsuudestani 70-luvulta pääasiassa kielteisiä äänenpainoja. Jäin siitä viiden vanhana kerran kiinnikin, ja itsetyydytys loppui minun kohdallani muutamaksi vuodeksi kokonaan, hävetti niin paljon. Kotona oli opetettu itsetyydytyksen olevan syntistä ja likaista, eikä omia sukupuolielimiään olisi ollut sopivaa kosketella. Suhtautumiseni asiaan alkoi muuttua vasta koulun seksuaalivalistustunneilla kun meille kerrottiin sen olevan yleistä ja normaalia.

En ole aiheesta vielä kovin monia ystäviäni "haastatellut", mutta oletan, että monet meistä on kasvatettu samoin. Runkkaaminen on asia, jota vähän pitääkin hävetä. Ainakin, jos sitä tekee usein tai monta kertaa päivässä. Asiantuntijatahot, kuten Väestöliitto ja Sexpo, kuitenkin suosittelevat sooloseksiä. Sooloseksi on erittäin hyvä tapa tutustua omaan kehoon ja siihen minkälaisesta kosketuksesta pitää. Itsetyydytyksellä on myös todettu olevan yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävä vaikutus.

Masturboinnin apuna voi omien sormien lisäksi käyttää erilaisia apuvälineitä, dildoja, vibraattoreita tai suihkua eikä se välttämättä rajoitu pelkästään klitoriksen, häpyhuulten tai emättimen hyväilyyn sillä myös peräaukon, rintojen, nännien tai reisien hyväilystä voi saada itselleen seksuaalista mielihyvää. Makuja on monia ja samanaikaisella fantasioinnilla voi olla nautintoa voimistava vaikutus, niistä pääsee perille vain itse kokeilemalla. Kummastakaan, ei sooloseksistä eikä omista seksifantasioistaankaan, tule potea syyllisyyttä. Kumpaankin on jokaisella oikeus, eikä niistä ole syytä olla mustasukkainen omallekaan kumppanille. Fantasioita ei useimmiten edes ole tarkoitettu tosielämässä toteutettaviksi.

Sooloseksille ei ole asiantuntijoiden mukaan olemassa "sopivaa määrää", ylä- tai alarajaa. Sooloseksin määrä on sopiva, mikäli se tuntuu itsestä hyvältä eikä aiheuta fyysistä kipua. Sooloseksi on mitä parhain tapa huolehtia omista seksuaalisista tarpeistaan etenkin silloin kuin vakituista seksisuhdetta ei ole ja hyvä tapa "tasata" libidojen välistä eroa parisuhteessa ollessa.

Loppuun vielä aiheeseen liittyvä lainaus Eva Ensleriltä:

“The clitoris is pure in purpose. It is the only organ in the body designed purely for pleasure. The clitoris is simply a bundle of nerves: 8,000 nerve fibers, to be precise. That’s a higher concentration of nerve fibers than is found anywhere else in the male or female body, including the fingertips, lips, and tongue, and it is twice, twice, twice the number in the penis. Who needs a hand gun when you’ve got a semi-automatic?”

perjantai 7. marraskuuta 2014

Lesboille suunnatut seksioppaat

Suurin osa pariskunnille suunnatuista seksioppaista perustuu hetero-oletukseen, eli siihen, että oppaan lukija on heterosuhteen jompikumpi osapuoli. Uudemmissa seksioppaissa saatetaan lyhyesti sivuta samaa sukupuolta olevien seksiäkin, mutta markkinoilla ei ole vielä ollut ainuttakaan lesboille suunnattua suomenkielistä opusta aiheesta.

Miksi niitä oppaita sitten tarvitaan? Ehdottomasti ainakin korjaamaan pornovideoiden antama, pääasiassa heteromiehille suunnattu kuva lesboseksistä. Sekä tarjoamaan vinkkejä ja ideoita oman seksielämän parantamiseksi. Lesbonaisten seksielämä ei kuitenkaan varsinaisesti välttämättä eroa paljoakaan heteronaisten seksielämästä. Suurin ero on se että mies ja sitä kautta penis puuttuvat siitä. Elin, tai sen puuttuminen ei kuitenkaan ole seksissä se kaikkein olennaisin asia. Naisista pitävä nainen saattaa ihan yhtä lailla nauttia dildoista ja vibraattoreista kuin heterokin nainen. Asialla ei ole mitään tekemistä sukupuoleen kohdistuvan mielenkiinnon kanssa. Pidämme pimpeistä ja tisseistä, emme peniksistä seksuaalisessa mielessä. Kyse lieneekin lähinnä anatomisista eroista ja siitä, haluaako seksin aikana myös sisäänsä jotakin maksimoidakseen seksistä saatavan nautinnon. Penetraatioaiheesta lisää myöhemmin, mutta koska suurimmalle osalle naissuhteessa elävistä (tai sellaista etsiville) nimenomaan lesboseksiä koskeva kirjallisuus on huomattavasti kiinnostavampaa, mahdollisesti jopa stimuloivampaa kuin heteropareille suunnattu kirjallisuus, kokoan tähän listaa oppaista, joita on tilattavissa tai ostettavissa englanninkielisenä.

Jude Schellin Lesbian Sex 101: 101 Lovemaking Positions on kuvallinen ja erittäin hyvin erilaisia asentoja havainnollistava opas. Kuvat ovat pikemminkin sensuelleja kuin eksplisiittisiä eli kuvissa esiintyvät naiset on kuvattu kulmasta, josta genitaalit eivät yksityiskohtaisesti näy. Mallit ovat kuitenkin alasti. Oppaan lopussa on checklist, johon voi halutessaan merkitä kokeilemansa asennot. Oppaassa on reilut 200 sivua ja värivalokuvat sanallisine selostuksineen kustakin asennosta.

Felice Newmanin The Whole Lesbian Sex Book: A Passionate Guide for All of Us on puolestaan mustavalkoinen, ainoastaan piirrettyjä kuvia sisältävä yli 350-sivuinen järkäle. Ulkonäön ei pidä antaa pettää, sillä kirja on luultavasti yksi kaikkein kattavimmista oppaista aiheeseen liittyen, sisältäen tietoa mm. anatomiasta, orgasmista sekä masturboinnista anaaliseksiin ja BDSM:ään, unohtamatta suhteen muitakaan osa-alueita. Koska opas on englanninkielinen, se vaatii kuitenkin jonkinlaista kielitaitoa, joskaan kirjan englanti ei ole kovin monimutkaista ymmärtää.

Kat Hardingin The Lesbian Kama Sutra sisältää sekä kuvia vanhoista maalauksista, että piirrettyjä kuvia. Varsinaista pornografista kuvastoa ei siis siitäkään löydy. Oppaassa on käsitelty naisten välisiä suhteita muultakin kantilta kuin pelkästään seksin osalta, mutta koska sivuja on vain reilut 140, kutakin aihetta on käsitelty suhteellisen pintapuolisesti. Sopinee siis sellaisille naisille, jotka eivät vielä ole ehtineet kokeilla kovin erilaisia asioita sängyssä ja/tai pitävät oppaista, joissa ylipäätään on kauniita kuvia. Bonuspisteitä siis klassisten öljyvärimaalausten sisällyttämisestä oppaaseen mukaan, sekä kovakantisuudesta.

Kuluvana vuonna ilmestynyt, nimeltään erittäin lupaava, Diana Cagen Lesbian Sex Bible: The Complete Guide to Sexual Love for Same-Sex Couples ei puolestaan täyttänyt odotuksia. Kirjan kuvitus on yhtä "rohkea" kuin Lesbian Sex 101:ssäkin, mutta aiheen käsittely jää melko pintapuoliselle tasolle. Värivalokuvat ovat toki kauniita katsoa, joten sopinee siis parhaiten ensimmäistä opasta hankkivalle. Sivuja tässä seksi"raamatussa" on 192, sekä kovat kannet.

Oma valintani olisi siis edelleen L Wordissakin vilahtanut The Whole Lesbian Sex Book valokuvien puutteesta huolimatta. 101 Sex positions toimii sen parina erittäin hyvin. Mikäli edellä mainitut eivät riitä, niiden lisäksi voi vielä hankkia vaikkapa suhteellisen sukupuolineutraalit Karlyn Lotneyn The Ultimate Guide To Strap-on Sex For Women: The Complete Resource for Women and Men ja Violet Bluen The Ultimate Guide to Cunnilingus: How to go down on a woman and give her exquisite pleasure, joista viimeisessä käsitellään perusteellisesti suuseksin iloja piirretyin kuvin (182 s.) ja ensin mainitussa strap on-seksissä huomioitavia seikkoja samoin piirretyin kuvin (177 s.).

Muitakin oppaita verkkokaupoissa toki on, mutta ne eivät vaikuta omasta mielestäni "Look inside"-esikatselumahdollisuuden perusteella sen kattavammilta kuin edellä mainitutkaan, esim. Shanna Katzin Lesbian Sex Positions: 100 Passionate positions from intimate and sensual to wild and naughty on reilut 260-sivuinen asento-opas valokuvineen, Gabrielle Cerisen 171-sivuinen Lesbian Sex Tips and Techniques: The Ultimate Guide to Mind Blowing Female Pleasure and Satisfaction-kirjassa on puolestaan valokuvien lisäksi tantrisempaa painotusta. Nimensä mukaisesti Jen Sinceron 253-sivuinen The Straight Girl's Guide to Sleeping with Chicks on taas suunnattu vasta-alkajille tai suuntautumistaan vielä pohtiville.

Amazonissa voi siis halutessaan "kurkata" kiinnostavan kirjan sisään Look inside-toiminnolla, mikäli kiinnostaa tarkemmin minkälaisia aihe-alueita, kuvia jne. kukin näistä oppaista sisältää. Oppaiden hinnat vaihtelevat verkkokaupan ja niiden tarjousten mukaan, joten hintavertailuja kannattaa myös ehdottomasti tehdä. Kirjan voi saada suomalaisesta kirjakaupasta jopa halvemmalla kuin ulkomaisesta, varsinkin kun mukaan lasketaan mahdolliset postikulut, jotka saattavat nousta korkeiksikin ulkomailta tilatessa. Joistakin kirjoista on myös saatavilla Kindle-versio. Kokemukseni mukaan em. kirjallisuutta on sen sijaan vaikea, jopa mahdotonta löytää kirjakauppojen omista myymälöistä. Tuskin kuitenkaan enää siksi, että aihe olisi liian tabu myymälässä esillä pidettäväksi, vaan pikemminkin siksi, että kohdeyleisö on vain liian pieni kirjojen myynnin siirtyessä yhä enemmän verkkokauppoihin. En itsekään välttämättä menisi Akateemisen kirjakaupan kassalle ison lesboseksikirjaläjän kera :D

Vinkkinä mainittakoon myös, että kirjallisuutta aiheesta löytyy isommista suurkaupungeista (Lontoo, New York jne.) ainakin homoille suunnatuista kirjakaupoista, mikäli satut(te) matkustelemaan. Säästyvät ainakin postikulut, jos kaupunkiin on muutenkin asiaa ja kyseisissä kaupoissa on usein saatavana myös laadukkaita seksivälineitä. Käytettynä edellä mainittuja kirjoja löytyy myös, mm. Amazonista ja Ebaystä

Tässä siis lukuvinkkejä ja inspiraation lähteitä seksielämän parantamiseksi :)